Erikoislupaopas

Mitä erikoisluvat ovat?

Jotta Tylypahka pysyisi suhteellisen hallittuna, eikä Eteishallissa lentelisi kymmeniä lohikäärmeitä, tarvitaan erikoislupia. Erikoisluvat ovat yksi tapa toteuttaa omaa roolipelillistä luovuuttaan ja erottaa oma hahmonsa muiden joukosta. Pääasiassa erikoislupia tarvitaan sellaisiin hahmoihin ja ominaisuuksiin, jotka eivät taikamaailmassa ole aivan arkipäiväisiä. Tutustu erikoislupaoppaaseen ja opi luvista lisää!

Erikoisluvat ovat lähestulkoon aina roolipelihahmokohtaisia. Erikoisluvat siis myönnetään roolipelihahmolle, eikä roolipelaajan kaikille roolipelihahmoille.

 

Kuka myöntää luvat?

Erikoislupia saavat myöntää kaikki tuvanjohtajat. Pääasiassa homma toimii siten, että hakija täyttää Tylypahkan nettisivujen kautta erikoislupahakemuksen haettavalle luvalleen, johonka tuvanjohtajat pureutuvat yhdessä.

 

Lupien hakeminen ja myöntäminen

Lupa voidaan myöntää, kun sen yleispiirteet on saatu sovituksi. Vastaavasti lupa saatetaan evätä. Ennen luvan eväämistä on tärkeää neuvotella niin tuvanjohtajien kuin roolipelaajankin kanssa siitä, onko lupa mahdollista muokata Tylypahkaan, taikamaailmaan tai roolipelaamiseen sopivammaksi. 

Jos tuvanjohtajien keskuudessa joudutaan pattitilanteeseen, eikä jostain luvasta päästä yhteisymmärrykseen, riittää kolme ääntä luvan myöntämiseen ja kolme ääntä luvan eväämiseen tai kumoamiseen. 

Lupahakemuksista pyritään pääsemään konsensuksen kautta kaikkia miellyttävään ratkaisuun mahdollisimman nopeasti. 

 

Mitkä asiat vaativat erikoislupaa?

  • Ihmissusi & vampyyri
    - Ehdottomasti erikoislupaa vaativia, vaarallisia hahmoja. Ihmissusia ja vampyyrejä voi esiintyä sekä koulussa, että koulun ulkopuolella.
    - Vampyyreista lisäinfoa täällä.
  • Animaagius & metamorfimaagius
    - Animaagius on vuosien harjoittelun tulosta, metamorfimaagius perinnöllistä ja äärimmäisen harvinaista. Lailliset animaagit kirjataan lisäksi taikaministeriön rekisteriin, rekisteröimättömänä johtaa vankeusrangaistukseen. 
  • Kärmessuu & kärmeskieli
    - Perinnöllistä, joskin kärmeskieltä on mahdollista matkia rajallisesti. Vaaditaan pätevä selitys, miten kyseinen hahmo on saanut tämän kyvyn.
    • Taikaolennot, jotka ovat linnan alueella ja luokituksensa perusteella vaaraksi oppilaille tai joiden läsnäoloon vaaditaan pätevä selitys (esim. ankeuttaja, peikko..)
    • Viholliset & pahikset
      - Eivät pyöri linnassa noin vain, vaativat myös motiivin ja realistisen juonen suojauksien läpäisemiseen. Lisäksi vaativat usein jonkinlaisia poikkeuksellisia erikoiskykyjä tai voimia. Yleensä mukana suuremman luokan eventeissä.
    • Taikaesineet, jotka ovat vaarallisia / kiellettyjä / tuovat hallussapitäjälle merkittävää hyötyä
      - Vaarallisen tai voimallisen taikaesineen salakuljettaminen linnaan on vaikeaa ja vaatii perusteet, puhumattakaan siitä suuresta edusta jonka se voi tuoda hallussapitäjälleen.
    • Erikoiskyvyt, jotka eivät suoraan esiinny Pottereissa
      - Eivät saa olla ristiriidassa jo olemassa olevien taikamaailman tai taikuuden lakien kanssa. Harkittava tarkoin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi loitsut, joita halutaan soveltaa voimakkaasti.
    • Laajemmat eventit
      - Sisältävät usein elementtejä ylemmistä kategorioista (esimerkiksi vihollishahmon, erikoiskykyjä..) ja ovat näkyvyydeltään ja/tai kestoltaan suurempia. Lupamenettelyllä myös vältetään, ettei suuria eventtejä ajaudu liikaa päällekkäin. Eventtejä varten saatetaan myöntää lyhytkestoisia lupia, jotka eivät ole enää eventin päätyttyä roolipelaajan käytettävissä. 

     

    Mikäli roolipelaajalla on epävarmuutta siitä, onko jokin hänen ideansa erikoislupaa vaativa vai ei, on aina varminta kysyä siitä tuvanjohtajalta!

    Tylypahkan virat, kuten professorin, kirjastonhoitajan tai parantajan virat eivät kuulu erikoislupien piiriin, vaan ne myönnetään erikseen niistä vastuussa olevan henkilön toimesta. Myöskään aurorit ja pimeyden velhot eivät kuulu yleisesti myönnettäviin lupiin, sillä nämä ovat järjestäytyneempiä, pienempiä joukkoja, joihin ei aina pääse hakemallakaan.

     

    Mitä voi roolipelata ilman erikoislupaa?

    • Haamut
      - Ovat aineettomia ja täysin vaarattomia, velhoja ja noitia jotka ovat pelänneet kuolemaa liiaksi ja päättäneet sen sijaan jäädä vaeltamaan maan päälle iäisyydeksi.
    • Taulut
      - Taikamaailmassa useimmiten liikkuvia versioita, eroavat alkuperäisestä elävästä mallistaan esimerkiksi siten, että maalauksilla on vain rajallinen tietoisuus ja olevaisuus.
    • Kotitontut
      - On muistettava, että kotitontut ovat nöyriä otuksia, jotka palvelevat isäntäänsä ehdoitta. Myös Tylypahkassa työskentelevät, vapaat kotitontut pääasiallisesti kunnioittavat oppilaita eivätkä aiheuta harmia.
    • Harmittomat, sallitut lemmikit
      - Näihin kuuluvat pöllö, kissa ja rupikonna, mutta mikseivät myös muut harmittomat, lemmikeiksi sopivat otukset. Lemmikkien on kuitenkin oltava sellaisia, jotka soveltuvat Tylypahkaan. Esimerkiksi harmiton virtahepovauva ei ole sopiva lemmikki, eikä sellaista tuskin saa edes erikoislupaa hakemalla.
    • Taikaolennot, jotka ovat luonnollisessa ympäristössään
      - Vrt. kentauri tai akromantella metsässä, fletkumato pihamaalla, räyhähenki sisällä linnassa.
    • Esineet, joilla on harmittomia / arkisia taikaominaisuuksia
      - Esimerkiksi sulkakynä, joka vaihtaa väriä tai hattu, joka moittii käyttäjäänsä.
    • Taikamaailman kielet (lukuun ottamatta kärmeskieltä)
      - Mm. vedenkieli, peikkojen kieli tai maahistahista ovat verrattavissa opiskeltaviin kieliin.
    • Eventit, jotka ovat pienempiä / lyhytkestoisempia tai jotka eivät pidä sisällään mitään erikoisluvissa mainittuja elementtejä

     

    Myös yllä mainittuja roolipelaavan odotetaan tutustuvan huolella esimerkiksi halutun taikaolennon ominaispiirteisiin ja myös noudattavan niitä. 

     

    Erikoislupakiintiöt

    Käyttäjien toiveesta erikoislupakiintiöt on poistettu käytöstä. Kuka tahansa voi hakea itselleen lupaa melkeinpä mihin tahansa, mikäli vain mielenkiintoa riittää!

    •  Laajemmat eventit
      - Ei varsinaista kiintiötä, mutta lupia voidaan evätä tai lykätä päällekkäisyyden välttämiseksi. Tällöin päällä ei ole kahta tai kolmea eventtiä, vaan pelaajat voivat keskittyä yhteen meneillä olevaan eventtiin.

     

    Pimeyden voimien kannattajat ja anteeksiantamattomat kiroukset

    Roolipelihahmo saa ilman erikoislupaa kannattaa pimeyden voimia. Pelkkä kannattaminen ei kuitenkaan tarkoita, että hahmolla olisi jotakin erikoiskykyjä. Hahmo voi esimerkiksi ihailla pimeyden velhoja, toimia välikätenä vaikkapa kaupankäynnissä tai muutoin olla kiinnostunut pimeyden voimien harjoittamisesta. 

    Myöskään anteeksiantamattomat kiroukset eivät vaadi erikoislupia, mutta niiden kanssa on käytettävä järkeä. Oppilashahmot eivät niitä noin vain harjoita, eivät varsinkaan linnan muurien sisäpuolella. Muuallakin niiden käytössä on oltava tarkkana - velhomaailmassa näistä kirouksista voi pahimmillaan saada elinkautisen vankeusrangaistuksen ja niiden käyttöä valvotaan ankarasti. Onkin roolipelaajan vastuulla, jos niiden käytöstä jää kiinni.

     

    Vampyyrit ja puolivampyyrit

    Vampyyri on ihmisolento, joka käyttää ravintonaan ihmisverta ja joka ei siedä päivänvaloa. Ulkonäöltään vampyyri on ihmismäinen, mutta tavallisesta ihmisestä hänet erottaa kalpea iho, riutunut olemus, tummat silmät ja selvimpänä merkkinä neulanterävät kulmahampaat, jotka upottaa uhrin kaulaan. Vampyyri ikääntyy hitaammin kuin tavalliset ihmiset, ja hänen elinajanodotteensa on poikkeuksellisen pitkä.

    Vampyyrin pääasiallista ravintoa on veri. Myös eläimenveri kelpaa tyydyttämään vampyyria piinaavan janon, mutta vain tilapäisenä ratkaisuna: aina lopulta vampyyrin on palattava nauttimaan annos ihmisverta. Vampyyrin on mahdollista kontrolloida ja siten viivyttää tarvettaan verenjuonnille. Tämä on kuitenkin kiinni yksilön omista valinnoista ja mielenlujuudesta, ja siten esimerkiksi velhoyhteisössä asustava vampyyri saattaa kieltäytyä kokonaan veren imemisestä pahaa-aavistamattomasta uhrista. Vastaavasti velhoyhteisön moraaleita halveksuva, eristäytynyt yksilö saattaa valita elämäntehtäväkseen mahdollisimman monen uhrin piinaamisen. Pitkäaikainen tauko verenjuonnissa heikentää kuitenkin vampyyria ratkaisevasti. Siten vampyyrin on mahdollista kuolla verenpuutteeseen samalla tavalla kuin tavallisen ihmisen on kuolla nälkään. Halutessaan vampyyri voi nauttia tavallistakin ruokaa, mutta se ei poista verentarvetta.

    Vampyyrit eivät siedä valkosipulia tai auringonvaloa. Auringonvalo ei itsessään ole tappavaa, mutta polttaa ja aiheuttaa silmitöntä kipua - ja siten liian pitkällä altistuksella jopa kuoleman. Suora auringonpaiste on vampyyrille sietämätöntä, mutta tietyin varokeinoin päivälläkään liikkuminen ei ole mahdotonta - joskin ehkä epämiellyttävää -, etenkään sisätiloissa. He kuitenkin suosivat mieluummin iltahämärää ja yötä.

    Keskimäärin vampyyrien aistit ovat huomattavasti terävämmät kuin tavallisella ihmisellä. Tämä koskee erityisesti pimeänäköä ja kuuloaistia. He ovat hyviä liikuskelemaan ääneti erityisesti pimeyden turvin.

    Yleinen asenne vampyyreita kohtaan taikamaailmassa on varsin kielteinen ja täynnä ennakkoluuloja, samalla tavoin kuin ihmissusiakin kohtaan. Se lieneekin olevan yksi syy sille, miksi useimmat vampyyrit viihtyvät omiensa parissa syrjäseuduilla, poissa velhoyhteisöistä. Kaikesta huolimatta vampyyreita koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin velhoja ja noitia, ja monien heistä tiedetäänkin sopeutuneen elämään myös osana velhoyhteisöjä sekä luoneen vankkoja ystävyyssuhteita noitiin ja velhoihin.

    Puolivampyyri on ihmisen ja vampyyrin jälkeläinen, ja siten myös ominaisuuksiltaan heikompi versio täysverisestä vampyyrista. Puolivampyyri ei voi esimerkiksi tartuttaa vampirismia eteenpäin. Ulkonäöllisesti puolivampyyri muistuttaa tavallista ihmistä, jolla saattaa kuitenkin olla esimerkiksi tavallista kalpeampi iho tai poikkeuksellisen terävät kulmahampaat. Puolivampyyri ikääntyy samaan tahtiin muiden ihmisten kanssa.

    Puolivampyyri syö tavallista ruokaa, eikä kykene juomaan verta suoraan ihmisistä, mutta tarvitsee säännöllisin väliajoin pienen veriannoksen pysyäkseen terveenä. Pitkäaikainen verenpuute aiheuttaa heikentynyttä oloa ja ennen pitkään jatkuvaa sairastelua.

    Jotkin erikoiset taipumukset saattavat periytyä vampyyrivanhemman puolelta puolivampyyrille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lihan nauttiminen hyvin kypsennetyn sijasta puoliraakana tai poikkeuksellisen kalpea iho, joka palaa herkästi auringossa. Myös puolivampyrin aistit, esimerkiksi kuuloaisti, saattavat osoittautua tavanomaista terävimmiksi. 

    Vampyyreihin ja puolivampyyreihin ei ole olemassa erikoislupakiintiötä. Suosituksena kuitenkin on, että ensisijaisesti täysvampyyria roolipelattaisiin jo aikuisena hahmona (esim. professoria) ja puolivampyyria joko oppilashahmona tai aikuisena hahmona. Valinta on kuitenkin roolipelaajan itsensä, joten lupaa voi hakea myös ihan kuinka itse hahmolleen parhaaksi kokee! 

    Tylypahkassa opiskeleva vampyyri tai puolivampyyri on rehtorin, professorien ja muun henkilökunnan valvonnan alaisena. Hänelle voidaan määrittää myös esimerkiksi yksi tai useampi vastuuprofessori, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki sujuu kuten pitää. Tilanteen arkaluontoisuuden takia vampyyrioppilaiden kohdalla noudatetaan rikkeiden nollatoleranssia: vaaratilanteen aiheuttaminen kanssaopiskelijoille johtaa välittömään erotukseen koulusta.

     

    Erikoislupien valvonta

    Tuvanjohtajilla on oma ryhmä, jonne myönnetyt erikoisluvat, niiden haltijat, luvan kesto (väliaikainen eventtiä varten vai pysyvämpi) ja luvan myöntäjä kootaan listaksi. Lista ei ole julkinen roolipelin juonen ja eventtien suojelemiseksi. Ensisijaisesti jokainen tuvanjohtaja on vastuussa niistä erikoisluvista, jotka on itse myöntänyt, mutta ylimpänä valvojana toimii tietysti koko roolipeliyhteisö. Jos kuka tahansa huomaa erikoislupien käytössä jotain epäilyttävää ja epäreilua, kannattaa siitä ilmoittaa tuvanjohtajille. 

    Luvat voidaan evätä niiden väärinkäytön seurauksena tai roolipelaajan epäaktiivisuuden johdosta. Myös eväyksien syyt listataan jokaisen tuvanjohtajan näkyville.

    Tulosta