Beauxbatons Ilvermorny Koldovstoretz Durmstrang
Castelobruxo Uagadou Mahoutokoro Tylypahka
Vaihto-oppilasohjelma Erikoistuneet oppilaitokset
Tietopaketin ovat keränneet .pannu., Aileen, Athanaton, Loer, Vanillatar ja Weka-kitty
Beauxbatons, Académie de Magie Beauxbâtons
"Thought to be situated somewhere in the Pyrenees, visitors speak of the breath-taking beauty of a chateau surrounded by formal gardens and lawns created out of the mountainous landscape by magic."
Yli 700 vuotias Beauxbatons kuuluu yhdentoista velhokoulun listassa vanhimpiin. Se on perustettu ennen vuotta 1290 ja ajan saatossa koulusta on valmistunut tunnettujakin noitia ja velhoja. Näistä tunnetuin on varmasti Nicolas Flamel, Viisasten Kiven luoja ja hänen vaimonsa Perenelle. He ovat molemmat valmistuneet ja tavanneet Beauxbatonsissa aikanaan. Beauxbatons on myös tunnettu edeltävästä rehtoristaan, Olympe Maximesta, kuka oli puolijätti.
Beauxbatons sijaitsee ranskan pyreneiden vuoristossa. Sen sijainnista huolimatta palatsia ja sen maita kuvaillaan sanoinkuvaamattoman kauniiksi. Sen tilukset ovat lumottuja, kauniita puutarhoja ja nurmea. Koulun mailla on useampikin suihkulähde.
Puunymfit laulavat kauniisti koulun ruokasalissa kun oppilaat ruokailevat ja jouluisin sali, kuten koko koulu on koristeltu toinen toistaan kauniimmilla, säihkyvillä sulamattomilla jääpatsailla.
Puheissa usein viitataan että koulun vertaistaan etsivät tilukset ovat osittain rahoitettu alkemistin kullalla, ja että koulun puiston keskellä seisova jättimäinen suihkulähde sisältää parantavia ja kaunistavia ominaisuuksia. Lähde onkin nimetty Flamel-pariskunnan mukaan. Ei ole turhaa kuulopuhetta, että Beauxbatonsin oppilaat, niin pojat kuin tytöt, ovat kaikki kauniita.
Beauxbatonsin oppilaat kulkevat kouluun siivellisten Abraxan-hevosten vetämillä vaaleansinisillä kärryillä ja käyttävät vaaleansinisiä, silkkisiä koulupukuja. Koulu ottaa pääosin oppilaita Ranskasta, mutta myös pieniä määriä Espanjasta, Portugalista, Alankomaista, Luxemburgista ja Belgiasta. Ei ole tiedossa voiko muiden maiden kansalainen tulla hyväksytyksi Beauxbatonsiin.
Koulun oppilaat hankkivat välineensä luultavasti Place Cachée'stä, joka on hyvin samanlainen kuin Viistokuja ja sisältää kaikki tarvittavat liikkeet. Ei ole tiedossa onko Beauxbatonsissa samanlainen kesäloma kuin Tylypahkassa, ja jos on, onko mahdollista pysyä koulussa kesän yli.
Toisinkuin Tylypahkassa, Beauxbatonsin oppilaat aloittavat koulun jo kahdeksanvuotiaina, ja käyvät oman versionsa O.W.L'ista vasta kuudennella luokalla. Beauxbatons ei ole tyttökoulu, vaan hyväksyy myös velhoja.
Koulun oppilaat opetetaan nousemaan seisomaan rehtorin astuessa huoneeseen, ja istumaan vasta kun rehtori itse on istunut, on siis oletettavaa että Beauxbatons vaalii vahvasti kunnioittavaa ja kurinalaista käytöstä.
Tiedetään myös että Beauxbatonsissa ei siedetä minkäänlaista sotkua tai kaaosta. Kuten esimerkiksi riesanhenget eivät ole tervetulleita palatsiin.
Tylypahkan ja Beauxbatonsin koulutukset nuorille noidille ja velhoille on hyvin samanlaiset, ja näillä kahdella taikakoululla on ollut aina erityisen sydämelliset välit. Edes Kolmivelhoturnajaiset eivät ole aiheuttaneet myrkyllistä kilpailua taikakoulujen välille. Beauxbatons on voittanut turnajaiset kuusikymmentäkaksi kertaa, kun taas Tylypahka kuusikymmentäkolme kertaa. Edes viimeiseksi jääneet turnajaiset eivät rikkoneet Beauxbatonsin luottamusta Tylypahkaan, sillä rehtori Madam Maxine palasi Tylypahkaan rehtori Dumbledoren hautajaisiin, esittäen näin luottamuksen ja yhteistyön jatkuvan.
Vaihto-oppilaat Beauxbatonsissa
Beauxbatons on keskeisessä asemassa jo pelkän sijaintinsa vuoksi. Se ei kuitenkaan vastaanota monia vaihto-oppilaita, sillä opiskelu Beauxbatonsin palatsissa on erityisen kallista. Hinnan lisäksi Beauxbatonsiin mielivän oppilaan pitää omistaa erinomainen koulumenestys ja tahraton maine. Beauxbatons ei esimerkiksi hyväksy oppilaita Durmstrangista tai salli omia oppilaitaan vaihtoon, sillä koulujen näkökanta pimeyden voimiin ei kohtaa. Muiden taikakoulujen kesken Beauxbatons toimii yhteistyössä vaihto-oppilaiden kanssa, mutta erityisen lämpimät välit ovat Tylypahkan ja Mahoutokoron välillä. Beauxbatonsin vaihto-oppilailta vaaditaan sama tahraton maine ja erinomainen koulumenestys.
Rehtori Genevieve Bellamy
Proviseur de Académie de Magie Beauxbâtons
Rehtorikollegoistaan tuorein. Karismaattinen ja vaikuttavan arvokas Genevieve on iskenyt kaikesta huolimatta kyntensä rooliinsa tiukasti ja nauttii lujaa luottamusta niin Ranskan Taikaministeriöltä kuin Beauxbatonsin henkilökunnalta. Erittäin vanhanaikainen, kurinalainen ja arvovaltainen rehtori jonka klassinen tyylitaju ei petä koskaan. Genevieve virkisti Beauxbatonsin suhteet muihin Taikakouluihin melkein välittömästi virkaansa noustuaan. Beauxbatonsin tiluksille on myös tuotu palatsin suojelukseen erinäisiä oppilaille vaarattomia taikaolentoja. Genevieve on herättänyt palatsin mittavat puutarhat uuteen loistoon.
Genevieve on tehnyt maineikkaan uran alkemistina Bourgesissa, Ranskassa. Nainen on verkostoitunut vahvasti myös kotimaansa Taikaministeriöön, mutta ei niiaa eikä myötäile ketään. Hän on taitava diplomaatti ja mainittavan kärsivällinen ongelmanratkoja. Genevieve on naimaton eikä hänellä ole omia lapsia, eikä hän valitse suosikkeja, edes omista sukulaisistaan.
Rehtorina Genevieve vaatii oppilailta rakoilematonta kunnioitusta. Hän ei salli minkäänlaista niskurointia, saatika pimeyden voimia palatsin sisäpuolella. Muille palatsin asujille vaarallisia oppilaita tai henkilökuntaa hän on valmis rankaisemaan ja erottamaan ilman varoituksia.
Ilvermorny, Ilvermorny School of Witchcraft and Wizardry
"The great North American school of magic was founded in the seventeenth century. It stands at the highest peak of Mount Greylock, where it is concealed from non-magic gaze by a variety of powerful enchantments, which sometimes manifest in a wreath of misty cloud."
Ilvermorny on Massachusetts'issa sijaitseva nuorin olemassa oleva taikakoulu. Ilvermorny hyväksyy oppilaita kaikkialta Pohjois-Amerikasta. Se on rakennettu Greylockin huipulle alunperin Isolt Sayren ja James Stewardin kodiksi, yksinkertaisesti graniitista. Se on jopa nimetty Sayren Irlannin lapsuudenkodin mukaan. Kun Ilvermornysta muovaantui historian saatossa koulu noidille ja velhoille sitä laajennettiin kunnes sen mittasuhteet vastasivat linnaa. Nykyään sen porteilla seisoo marmoripatsaat Sayresta ja Stewardista molemmin puolin. Sitä suojaa moninkertaiset suojaloitsut, ja jästeille se näyttäytyy usein paksuna sumupilvenä.
Ilvermornyn taikakoulun perustajajäsenissä on kaikista muista kouluista poiketen No-Maj, eli jästi. Ilvermorny pitää tiukasti kiinni demokraattisista perinteistään, ja tunnetaan kaikkein avaramielisimpänä velhokouluista. Sen seinien sisällä ei hyväksytä minkäänlaista verisäätyihin nojaavaa elitismiä.
Ilvermorny on perustettu vuonna 1627, siis 637 vuotta Tylypahkan jälkeen ja harvinaisesti poiketen muista taikakouluista, sen syntyhistoria on hyvin tunnettu. Sen historia kietoutuu vahvasti perustajansa Isolt Sayren ja tämän jästimiehen James Stewardin ympärille. Ilvermorny oli alunperin pariskunnan vaatimaton kivestä rakennettu koti, mutta kun heidän adoptiolapsensa Chadwick ja Webster Boot halusivat palata Irlantiin jotta heillä olisi mahdollisuus opiskella Tylypahkassa. Isolt lupasi pojilleen rakentavansa heille oman koulun, tarkoituksenaan kotiopettaa lapsensa.
Koulun ensiaskeleet olivat kaksi opettajaa ja kaksi oppilasta. Jokainen heistä nimesi yhden Ilvermornyn tuvista. Chadwick nimesi Ukkoslinnun, Webster Vamppukissan, Sayre valitsi Sarvipäisen käärmeen ja Steward Pukwudgien. Nämä tuvat ovat edelleen käytössä.
Ei mennyt kauaakaan, kun Sayren ja Stewardin kotiopetukseen tuli lisää oppilaita ja Ilvermornyn oli aika laajentua. Ja vuoteen 1634 mennessä Ilvermornyssa oli tarpeeksi oppilaita neljän tuvan omiin kilpailuihin. Oppilaat olivat natiiveja Wampanoag ja Narragansett heimoista jotka jakoivat omaa tietotaitoaan sauvattomasta taikuudesta vaihdossa oppiakseen sauvataikuuden tekniikan. Amerikan alkuperäiskansa on ollut tärkeässä roolissa Ilvermornyn varhaiskehityksessä.
1700-luvulla Ilvermorny kasvoi nykyiseen muotoonsa, suureksi graniittilinnaksi. Lisää opettajia saapui sen seinien sisälle, kun oppilasmäärät kasvoivat ja linna oli uudistunut sisäoppilaitokseksi. Sen maine kiri vanhempien instituutioiden rinnalle.
Tällä samalla vuosituhannella Ilvermornyn alumni, Dorcus Twelvetrees, paljasti koulun olemassaolon ja muuta salattua tietoa Ilvermornystä jästille nimeltä Bartholomew Barebone. Syyllistyen yhteen suurimmista tunnetuista Kansaivälisen Salaisuussäädöksen Rikkomukseen. Tällä oli suuri vaikutus Amerikan taikalakiin.
Viimeistään 1800-luvulla Ilvermorny nousi kansaivälisesti tunnistetuksi ja arvostetuksi taikakouluksi. 1920-luvulla koulu oli jo toiminut melkein kolmesataa vuotta ja noussut yhdeksi parhaaksi taikakouluksi maailmassa. Sen laajan ja jaetun tiedon perustalta rakennettujen opintojen ansiosta, Ilvermornyn oppilaat ovat huomattavan eteviä sauvan käyttäjiä. Mutta huomioidessa natiivien osallisuuden Ilvermornyn historiassa, myös sauvaton taikuus kuuluu koulun opetukseen.
Ilvermornya on myös aikojen alusta asti suojellut ja ylläpitänyt Pukwudgiet. Koulun sisäpihalla on suuri käärmepuu, joka lukuisista yrityksistä huolimatta ei suostu kuihtumaan. Tällä samalla puulla on vahvoja lääkinnällisiä ominaisuuksia.
Kun ensimmäisen luokan oppilaat saapuvat Ilvermornyyn ensikertaa, heidät lajiteltiin yhteen neljästä tuvasta kuten Tylypahkassakin. Oppilas astuu Gordionin solmun päälle keskellä Ilvermornyn eteishallia. Hallissa seisovat puusta veistetyt maskotit edessään. Jos maskotti halusi oppilaan tupaansa, se reagoisi. (Vesikäärmeen otsan kristalli hohtaa, Vamppukissa karjuu, Ukkoslintu lyö siipiään ja Pukwudgie jännittää nuolensa.) Vanhemmat oppilaat saivat katsella lajittelua ylemmästä kerroksesta. Joskus useampi maskotti yritti valita oppilaan, jolloin oppilas olisi vapaa valitsemaan haluamansa tuvan. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista, ja tiedetään tapahtuvan vain kerran vuosikymmenessä. Yksi tunnetuimmista, kenelle maskotit ovat suoneet moisen kunnian on Seraphina Picquery, MACUSAn presidentti vuosina 1920-1928. Picquery valitsi Sarvipäisen käärmeen. Sen jälkeen vasta lajitellut oppilaat viedään seuraavaan suureen saliin jossa he pääsivät valitsemaan sauvansa. Tai sauva valitsemaan oppilaansa.
Ilvermornyn oppilailla ei ole lupaa pitää sauvaa ennen koulun aloitusta, eikä sauvaa saa viedä koulun ulkopuolelle, edes lomilla. Vasta 17-vuotias noita tai velho saa poistua koulun mailta sauvansa kanssa.
Sarvipäinen käärme (perustaja: Isolt Sayre)
- Kuvastaa noidan ja velhon mieltä. Suosii viisaita ja tiedonhaluisia.
Vamppukissa (perustaja: Webster Boot)
- Kuvastaa noidan ja velhon ruumista. Suosii vahvoja ja rohkeita.
Ukkoslintu (perustaja: Chadwick Boot)
- Kuvastaa noidan ja velhon sielua. Suosii seikkailijoita ja uteliaita.
Pukwudgie (perustaja: James Steward)
- Kuvastaa noidan ja velhon sydäntä. Suosii empaattisia ja hyväsydämisiä.
Koulun oppilailla on koulukaavut, sinisiä ja karpalon värisellä viimeistelyllä. Sininen kuvaa Sayren lempiväriä, ja tämän lapsuudentoivetta päästä opiskelemaan Tylypahkan Korpinkynnen tupaan. Karpalo taas kuvaa Stewardin rakkautta karpalopiirakkaan. Kaikki Ilvermonyn kaavut kiinnitetään kultaisella Gordionin solmulla, muistona Sayren löytämälle rintaneulalle alkuperäisen Ilvermornyn mökin raunioista.
Vaihto-oppilaat Ilvermornyssa
Ilvermorny ottaa mielellään vastaan vaihto-oppilaita joilla on erinomainen koulumenestys. Tähän kouluun on kuitenkin muita hankalampi päästä vain verisäädyn tai statuksen avulla. Ilvermornyllä on erityisen lämpimät välit Uagadoun kanssa ja toimivat, mutta viralliset välit Durmstrangin kanssa. Ilvermorny lähettää oppilaita kaikkiin taikakouluihin, vaatien tahratonta koulumenestystä ja sen maineen kaltaista käytöstä.
Rehtori Mohe Hensley
Principal of Ilvermorny School of Witchcraft and Wizardry Ilvermorny
Mohe ei ensisilmäyksellä vaikuta samanlaiselta tärkeältä hahmolta kuin kollegansa. Hänet on helppo aliarvioida ja sivuuttaa. Mohe ei vaadi suurta parrasvaloa tai kerää huomiota. Hän on vanha herrasmies, jolle cherokee-perintö on hyvin tärkeässä asemassa. Hän kulkee jo hiukan kankeana, iän taakka harteillaan. 93-vuoden iässä Mohen älyn terä on silti täysin tallella. Mohe on nöyränäkin varteenotettava velho jonka erikoisuutena on vedenalainen loitsinta.
Mohe on sauvaton ja opettanut pitkän uran Ilvermornyn liemien professorina. Hänellä on määrittelemättömän suuri muistipankki päässään niin cherokee kuin eurooppalaisista liemistä ja niiden aineksista, alansa kiistämätön mestari.
Mohe opettaa edelleen taikaliemiä vaikka nousikin vuosikymmeniä sitten Ilvermornyn rehtoriksi.
Hän on nöyrä, luontoa kunnioittava mies. Mohe näkee asioiden positiivisen puolen kaikessa. Ehdottomasti ja ilman vastalauseita pidetyin rehtori Ilvermornyn historiassa. Mohe on mainio esimerkki koulun avaramielisyydestä ja demokraattisesta luonteesta. Oppilailleen Mohe toivoo ennenkaikkea pitkää ja rikastuttavaa elämää ja tämä periaate näkyy koulun opinnoissa. Rehtori on itse lajittelemassa jokaisen oppilaan tupaansa ja paikalla kun nuo saavat ensimmäiset sauvansa. Ilvermornyn oppilaat kertovat legendaa vuosikurssilta toiselle Mohen vierailevan myrskysäällä ukkoslintujen luona ja nuoruudessaan painineen vamppukissojen kanssa.
колдовство (witchcraft) творец (creator)
Koldovstoretz on Venäjällä sijaitseva taikakoulu. Taikakouluun otetaan pääasiassa pelkästään Venäläisiä oppilaita, mutta kouluun voi myös hakea Venäjän ulkopuolelta. Huomiona tähän kuitenkin se, että mikäli hakee muualta kuin Venäjältä joutuu saapumaan etuajassa kouluun, sekä todistamaan taikakykynsä ja oppimishalunsa professoreille kesän aikana ennen opiskeluja. Sama koskee myös vaihto-oppilaita, jotka pyrkivät Koldovstoretziin.
Koldovstoretzin tarkkaa sijaintia ei tiedetä, mutta se sijaitsee Laatokka nimisessä järvessä aivan Suomen ja Venäjän rajamailla. Aikanaan puolet järvestä kuului Suomelle, mutta ei ole tiedettävästi varmaa, että Suomella olisi ollut osaa tai arpaa velhokouluun. Koulua suojelee suuri suojaloitsu, joka kätkee koulun alleen. Koulusta näkyy järven pinnalle vain pieni osa, mutta pinnan alla piilee jättimäinen linna joka muistuttaa Pyhän Vasilin katedraalia. Sisäpuolelta koulu on sisustettu kuin kuninkaallinen palatsi. Neljä tupaväriä myös koristavat koulua, tupavärit ovat: korallin pinkki, turkoosi, meripihka sekä violetti.
Oppilaiden saapuessa kouluun, he ratsastavat kouluun veden alla jättimäisen merikäärmeen kyydissä. Matka kouluun on siis testin paikka ensi kertaa saapuville oppilaille, joiden täytyy pystyä pähkäilemään, miten he voivat hengittää veden alla ja miten he pysyvät merikäärmeen kyydissä. Luonnollisesti matkalla on kuitenkin mukana professoreita, että kukaan ei pääse kuolemaan tapaturmallisesti.
Koldovstoretzissa on kolme eri tupaa ja niihin oppilaat jaotellaan vasta heidän toisena vuotenaan. Tuvat ovat tuntemattomia ulkopuolisille, mutta toimivat kuten Tylypahkassa. Jaottelu tapahtuu luonteenpiirteiden sekä vahvuuksien mukaan.
Opiskelijoiden univormut ovat mallia unisex. Univormun väri on laivastonsininen, sekä sitä koristaa oman tuvan väri reunoilla. Univormuun kuuluu: kaapu, valkoiset sukat, kauluspaita, suorat housut sekä kesäisin shortsit. Talvisin univormuun lisätään lämmikkeeksi turkiksia, villapaitoja sekä huiveja.
Huispatessa ja lentäessä Venäjällä ei käytetä luutaa ollenkaan, vaan kokonaista sauvapuuta joka on imenyt sisäänsä tarpeeksi taikavoimia. Koldovstoretzin oppilaat ovat monena vuotena peräkkäin voittaneet taikakoulujen väliset liemiturnajaiset sekä koulussa pidetään liemiä yhtenä tärkeimmistä oppiaineista. Koldovstoretzin vaakunassa on tästä syystä liemipata.
Vaihto-oppilaat Koldovstoretzista
Koldovstoretz ei ole tiettävästi lähettänyt kertaakaan vaihto-oppilaita koulunsa ulkopuolelle, mutta hyväksyy vaihto-oppilaita oman linnansa sisälle.
Mahdollisuus vaihto-oppilaaksi pääsemiseen ovat hyvin pienet, koska koulu on arvostettu sekä vanhoillinen.
Koldovstoretzista on kuitenkin mahdollista lähteä vaihtoon, kun suhteet ovat kunnossa.
Rehtori Maksimilian Yaga
Maksimilian Yaga (Максимильян Яга) on vähintäänkin perinteinen rehtori Koldovstoretzille. Hän kantaa yhtä tunnetuimmista velhosukunimistä jota Venäjällä on. Yagat ovat hyvin arvostettu suku Venäjällä, sekä tämä on vaikuttanut myös Koldovstoretzin rehtorin valitsemiseen. Maksimilian on sukunimestään huolimatta hyvin monipuolinen velho. Mies on voittanut aikanaan liemimestarin tittelin taikakoulujen välisessä liemikilpailussa. Ennen rehtorin paikkaansa Maksimilian on työskennellyt Koldovstoretzissa liemiprofessorina ja sitä ennen luonut pitkän uran liemientutkimuksessa Venäjän taikaministeriön sanomattomalla osastolla.
Opetussuunnitelmassaan Maksimilian pitää lähellä kuria ja oikeudenmukaisuutta perinteisinä arvoineen. Miehen luonteen on kerrottu olevan sarkastinen ja hän nauttii suurta kunnioitusta oppilaiden keskuudessa.
Maksimilianin ulkomuoto ei ole järisyttävän puhutteleva, mutta miehellä löytyy sitäkin enemmän sosiaalista karismaa. Nuoret oppilaat pitävät myös herra Yagaa pelottavana, koska mies on reilu kaksi metriä pitkä sekä ilmeiltään hyvinkin uhkaavan näköinen yksilö.
Durmstrangin instituutti on yksi Euroopan kolmesta suurimmasta taikakoulusta. Sen tarkka sijainti on tarkoin salattu, mutta sen uskotaan sijaitsevan Pohjois-Euroopassa. Durmstrangin instituutti on Tylypahkan tavoin linna. Toisin kuin Tylypahka, Durmstrang ei kuitenkaan hyväksy jästisyntyisiä oppilaikseen: lisäksi instituutissa harjoitetaan tunnetusti pimeyden voimia muista taikakouluista poiketen.
Durmstrang perustettiin keskiajalla bulgarialaisen noidan Nerida Vulchanova toimesta, joka toimi myös instituutin ensimmäisenä rehtorina. Vulchanovan kuoltua salaperäisissä olosuhteissa Harfang Munter siirtyi instituutin rehtoriksi. Hän alkoi painottamaan edeltäjäänsä vahvemmin kaksintaistelutaikuuden asemaa instituutin opetussuunnitelmassa.
Pimeyden voimat ovat historiallisesti leimanneet instituutin mainetta. Gellert Grindelwald erotettiin Durmstrangista, kun hänen taikuutensa uskottiin olevan vaaraksi instituutin muille oppilaille. Hän lienee Durmstrangin instituutin entisistä oppilaista kaikkein pahamaineisin. Albus Dumbledore päihitti hänet legendaarisessa kaksintaistelussa vuonna 1945, mikä päättyi Grindelwaldin telkeämiseen itse rakennuttamaansa Nurmengardin velhovankilaan.
Durmstrangin maine on ollut koetuksella pimeyden voimien takia myös muusta syystä: toisen velhosodan aikaan entisenä kuolonsyöjänä tunnettu rehtori Igor Karkaroff oli hyvin epäsuosittu asemassaan. Karkaroffin pelonlietsonnan ja julmuuden takia monet vanhemmat vetivät lapsensa pois instituutista. Karkaroffin aikana Durmstrangin maine eurooppalaisena taikakouluna huononi merkittävästi.
Durmstrangin oppilaat pukeutuvat tunnetusti turkisviittoihin ja verenpunaisiin kaapuihin. Heidän opintonsa painottavat muita taikakouluja enemmän kaksintaistelutaikuutta ja edellä mainittuja pimeyden voimia. Durmstrangin oppilaat ovat kotoisin lähinnä Pohjois- ja Itä-Euroopasta, mutta instituutti hyväksyy myös kansainvälisiä oppilaita. Siitä huolimatta Durmstrang hyväksyy tiettävästi vain puoliverisiä ja puhdasverisiä noitia ja velhoja.
Vaihto-oppilaat Durmstrangista
Durmstrang lähettää yksittäisiä oppilaita vaihtoon mm. Tylypahkan taikakouluun. Instituutin vaihto-oppilaat ovat yleisesti koulumenestykseltään erinomaisia tai vähintään poikkeuksellisia kaksintaistelijoita, joilla instituutti haluaa kiillottaa mainettaan ulkomailla. Myös hyvillä suhteilla on mahdollista osallistua vaihto-ohjelmaan. Sen sijaan instituutin maineen tahriminen rötöksillä ja sääntörikkomuksilla johtaa välittömästi vaihtovuoden keskeytykseen ja vaihto-oppilaan lähettämiseen takaisin Durmstrangiin.
Kuten todettua, Durmstrangissa harjoitetaan tunnetusti pimeyden voimia, toisin kuin monissa muissa maailman taikakouluissa. Instituutin vaihto-oppilaiden odotetaan edustavan positiivisesti myös tätä puolta instituutin toiminnasta, vaikka pimeyden voimien harjoittaminen muualla kuin Durmstrangissa on ehdottoman kiellettyä ja monissa kouluissa jopa rangaistavaa. Tästä syystä instituuttia edustavat vaihto-oppilaat ovat epätavallinen näky maailmalla, koska yhdessäkään muussa maailman taikakoulussa ei tiettävästi harjoiteta pimeyden voimia.
Rehtori Holda Krummholz
Puhdasverinen Holda on taikakoulujen rehtoreista kenties kiistanalaisin. Hän tuli jo kouluaikoina tunnetuksi tavastaan ratkaista henkilökohtaiset erimielisyydet kunniakkaassa kaksintaistelussa, jos sanat osoittautuvat riittämättömiksi. Holda ei tiettävästi ole koskaan hävinnyt kaksintaistelua. Hänen luja itsevarmuutensa, karismansa ja kylmäpäisyytensä ajoivat hänet ennen pitkää napit vastakkain silloisen instituutin rehtorin kanssa, joka oli hyvin epäsuosittu. Holda haastoi hänet instituutin henkilökunnan ja oppilaiden edessä vuosisadan kaksintaisteluun, jonka voittaja saisi jatkaa instituutin rehtorina, häviäjä puolestaan karkoitettaisiin kokonaan. Lopulta Holda voitti legendaarisen kaksintaistelun ja anasti paikkansa instituutin voimakkaana ja karismaattisena rehtorina, joka otti ensitöikseen instituutin kansainvälisen maineen ja kunnian palauttamisen. Holda tunnetaan maailmalla jääräpäisyydestään, uhmakkuudestaan ja periksiantamattomuudestaan.
Castelobruxo on Brasilian suurin taikakoulu, joka sijaitsee Amazonin sademetsissä Pohjois-Brasiliassa. Koulu on rakennettu kullanvärisestä kivestä temppeliä muistuttavaan muotoon ja näkyy jästeille Tylypahkan tapaan pelkkinä raunioina; koulujen välillä onkin väitelty siitä, kumpi keksi suojata koulunsa jästeiltä ensin. Lisäksi sitä vartioivat Amazonin sademetsissä elävät ilkikuriset taikaolennot, curapirat. Castelobruxo hyväksyy oppilaita kaikkialta Etelä-Amerikasta.
Castelobruxon uskotaan olevan vähintään yhtä vanha kuin Tylypahka. Tylypahkan rehtori Armando Dippetin aikana ainakin yhden taikakoulun rehtorin tiedetään vierailleen linnassa, Benedita Douradon. Hän tarjosi Dippetille curapiroja osoittaakseen, ettei Tylypahkassa asuva räyhähenki Riesu ole lainkaan yhtä suuri kiusankappale kuin brasilialaista taikakoulua vartioivat taikaolennot.
Koulun oppilaat tunnetaan maailmanlaajuisesti menestyksestään yrttitiedossa ja taikaolentojen hoidossa. Lisäksi Castelobruxo on Euroopassa suosittu oppilasvaihdon kohde. Koulun oppilaat pukeutuvat vihreisiin kaapuihin, joissa on keltaiset raitakuviot, punaiset renkaat hihojen kohdalla sekä keltasinisiä kolmiokuvioita vyötärön alapuolella. Lisäksi siitä löytyy kaksi keltasinistä tupsua.
Vaihto-oppilaat Castelobruxosta
Castelobruxo lähettää ja hyväksyy runsaasti vaihto-oppilaita ympäri maailmaa, mutta vaihtovuotta esimerkiksi Euroopassa tai Aasiassa pidetään yleisesti kalliina. Sen lisäksi, että Castelobruxon vaihto-oppilaat ovat tyypillisesti koulumenestykseltään koulun priimuksia, heidän sukunsa ovat yleensä riittävän varakkaita kustantamaan kalliin vaihto-vuoden toisella puolella maailmaa. Tyypillisesti hyvät suhteet vaikuttavat vaihto-ohjelmaan valitsemisessa.
Koulun vaihto-oppilaat pyrkivät tyypillisesti edustamaan Castelobruxon omaa erityisosaamista maailmalla, niin yrttitietoa kuin taikaolentojen tuntemusta. Heidät tunnetaankin maailmalla nimenomaan näiden kahden oppiaineen erityisasiantuntijoina. Onkin tyypillistä, että Castelobruxoa edustavaa vaihto-oppilasta pyydetään usein esitelmöimään edellä mainituista aiheista. Koulu hyväksyy eniten oppilaita Tylypahkasta, joilla on tunnetusti kattava pohjatieto yrttitiedosta ja lämpimät välit Castelobruxon taikakouluun. Vaihto-oppilasohjelmien lisäksi koulujen välillä harrastetaan paljon myös kirjekaveruutta.
Rehtori Cadmael Lycalopex
Cadmael Lycalopex on läpi velhomaailman tunnettu hevoskotkankouluttaja. Mies opiskeli aikoinaan itse Amazonin sademetsän taikakoulussa ja valmistui huippuarvosanoin taikaeläinten hoidosta ja koulutuksesta – ei ollutkaan ihme, että nuoren miehen tie vei seuraavaksi erikoistumaan tiettyyn lajiin, hevoskotkaan. Hevoskotkia koko ikänsä kouluttanut, myynyt ja kesyttänyt mies siirtyi 50:n ikävuoden kynnyksellä ensin lähinnä muodollisuutena taikaeläinten hoidon professoriksi Castelobruxoon, mutta hyvin pian sen jälkeen nousi koulun rehtoriksi. Hevoskotkien kanssa painittuaan miehelle on tullut epähuomiossa tapa olla räpäyttämättä silmiään; Castelobruxon oppilaat ovatkin huhunneet, ettei mies olisi räpäyttänyt kertaakaan 30 vuoteen. Koulussa on menossa ympäri vuoden useita vedonlyöntejä ja palkintojen lupauksia sille, joka näkee rehtorin räpäyttävän silmiään.Mies johtaa koulua rautaisella arvokkuudella ja ylpeydellä, joka saa hevoskotkankin kavahtamaan. Rehtori Lycalopex ei siedä pientäkään niskoittelua ja se tulee selväksi jokaiselle, joka miehen kanssa on hetkenkin samassa tilassa; Cadmael suorastaan huokuu arvostusta vaativaa ja liki pelottavan itsevarmaa auraa.
Uagadou on maailman yhdestätoista taikakoulusta kaikkein suurin ja sijaitsee Kuun vuorten kyljessä Länsi-Ugandassa, ikään kuin se leijuisi sumun ympäröimänä. Uagadou hyväksyy oppilaita koko Afrikan mantereelta.
Uagadou on lähes samanikäinen ellei vanhempi taikakoulu kuin Tylypahka. Afrikan kaltaisella suurella mantereella on luonnollisesti vuosien varrella ollut myös muita taikakouluja, mutta ne eivät ole vetäneet vertoja Uagadoun mahtavuudelle. Koulun tunnetuin alumpi on kenties Babajide Akingbade, joka toimi Albus Dumbledoren jälkeen Kansainvälisen velholiiton johtajan eli ylihörhön virassa.
Vuonna 2016 kansainvälinen animaagikonferenssi keräsi maailmanlaajuista huomiota, kun koulun oppilaista koostunut joukkue muuttui samanaikaisesti norsuiksi ja gepardeiksi, minkä takia monet vierailijat kokivat olonsa turvattomaksi. Lopulta konferenssiin osallistunut Adrian Tutley, jonka animaafimuoto oli gerbiili, lähetti tuohtuneena Kansainväliselle velholiitolle muodollisen valituksen tapahtuneesta.
Uagadoun oppilaat ovat perinteisesti taitavia tähtitiedossa, alkemiassa ja muodonmuutoksissa. He eivät tunnetusti käytä saatika tarvitse taikoakseen sauvaa toisin kuin monissa muissa maissa, vaan pelkkiä käsieleitä. He ovat siis eteviä myös sauvattomassa taikuudessa. Lisäksi Uagadou painottaa animaagiksi opettelemista muita taikakouluja enemmän.
Uagadoun oppilaat saavat kutsun kouluun hyvin poikkeavalla tavalla: heidät tavoitetaan nukkuessa viestinviejien toimesta, jotka koulun rehtori lähettää taikakykyjä omaavien lasten uniin. Viestinviejät jättävät aamulla heräävän lapsen käteen kaiverretun kiven merkiksi kouluun hyväksymisestä.
Vaihto-oppilaat Uagadoussa
Uagadou lähettää vaihto-oppilaita muihin taikakouluihin vain harvakseen, koska suurimmassa osassa maailman taikakouluissa taikominen edellyttää poikkeuksetta sauvankäyttöä. Ainoastaan Ilvermorny muodostaa oman sauvattoman taikuuden perinteensä takia poikkeuksen: kouluilla onkin siksi tunnetusti hyvin lämpimät välit. Toisaalta esimerkiksi Tylypahkan taikakoulu edellyttää koulun vaihto-oppilailta yleensä sauvan hankkimista vaihtovuoden ajaksi. Puolestaan Uagadoussa opiskelevat ulkomaiset vaihto-oppilaat eivät opi sauvatonta taikuutta yhtä nopeasti kuin paikalliset, jotka ovat siinä harjaantuneempia. Uagadoun vaihto-oppilailta edellytetään joka tapauksessa tahratonta mainetta ja erinomaista koulumenestystä.
Koulun vaihto-oppilaiden odotetaan yleensä esittelevän erityisosaamistaan muodonmuutoksissa mm. animaagimuodon suhteen. Sen lisäksi kulttuurivaihtoon kuuluu tyypillisesti paikallisen tähtitiedon tuntemuksen levittäminen. Mikäli Uagadousta saapuva vaihto-oppilas on jo vaihtovuoteen mennessä oppinut animaagiksi, tulee siitä ilmoittaa etukäteen myös Tylypahkan rehtorille (animaagilupa on silti haettava erikseen).
Rehtori Moses Sayyid
Uagadoun rehtori Moses on yrmeäkasvoinen rehtori, jonka läsnäolo riittää hiljentämään kokonaisen salin. Vähäsanainen ja erittäin harkitseva mies ei nauti edustustehtävistään ja tuntuu tekevän paljon asioita miten itse näkee parhaaksi. Moses ei ota kovin monelta velholta tai noidalta vastaan neuvoja. Miehen luottamus on vaikeasti tavoiteltavissa ja saatavilla vain ansaitusti. Tästä syystä oppilaat kilpailevat Uagadoussa rehtorinsa hyväksynnästä, kun taas osa heistä tuntuu painuvan kasaan miehen vaikuttavasta läsnäolosta. Moses Sayyid on 56-vuotias metamorfimaagi, joka on osasyy miehen uran suunnalle Uagadoussa. Hän on alunperin opettanut muodonmuutoksia johtamassaan taikakoulussa, kunnes nimitettiin virkaansa rehtorina. Moses käyttää mieluummin viestinviejiä kuin kirjoittaisi kirjeitä tai hoitaisi virallisia tapaamisia.Moses vaatii Uagadoun oppilailta erityisiä muodonmuutostaitoja, ja suosii selvästi sauvattomia oppilaita. Miehen mielipide eurooppalaistumisesta, eli sauvan käytöstä taikoessa on tiedetty olevan melkoisen negatiivinen. Moses ei hymyile, ja hän siristelee silmiään usein. Syyksi oppilaat juoruilevat olevan, että Sayyid suosii muuttuessaan eläimeksi pensassarvikuonoa, joilla on tunnetusti erittäin huono näköaisti.
魔法 (magical) 所 (place)
Mahoutokoron taikakoulu on Japanissa toimiva pienikokoinen koulu aasialaisille noidille ja velhoille. Se on yhdestätoista koulusta oppilasmäärältään pienin. Tämä selittyy sillä, että aasiassa suositaan vahvasti kotiopetusta ja uskotaan, että paras oppi on siirretty vanhalta sukupolvelta seuraavalle, vaalien perinteitä ja vanhoja oppeja.
Japanissa, tosin pääsaarelta yli tuhannen kilometrin päässä Tyynellä valtamerellä, sijaitseva koulu toimii pääasiallisesti Iwo Jiman trooppisen saaren korkeimpaan kohtaan rakennetussa palatsissa.
Mount Suribachin huipulle rakennettu perinteinen japanilaistyylinen vuoristopalatsi on näyttävä. Syvänvihreä neferiitti ja läpikuultava valkea jaden ovat kaksi keskeistä elementtiä palatsin koristeellisessa arkkitehtuurissa, piilottaen linnan vulkaanisen saaren vehreyteen.
Mahoutokoro seuraa hyvin perinteisiä kulttuurillisia arvoja; sen epäillään olevan yksi vanhimpia taikakouluja ja se vaalii perinteitä yli kaiken. Koulu tunnetaan työteliäistä oppilaista, jotka ovat eteviä loitsijoita ja saavat mitä parhaimpia arvosanoja.
Huispaus tuotiin länsimaista Japaniin vasta muutama vuosisata sitten, mutta Mahoutokoro on saanut jo vahvan jalansijan lajissa. Japanin huispausmaajoukkue sekä tämänhetkinen mestaruutta hallitseva joukkue Toyohashin Tengut kaikki pistävät menestyksensä taikakoulun huispausharjoitusten piikkiin, jossa huispausta harrastetaan myrskyävällä merellä varoen niin jästien lentokoneita viereisiltä saarilta, kuin ryhmyjä. Mahoutokoro on kuitenkin jakanut ennenkin huispauslahjojaan maailmalle ja lupaavat huispaajat ovat suorittaneet vaihto-oppilasvuosia lajin kotimaassa Iso-Britanniassa Tylypahkan taikakoulussa.
Mahoutokoro ottaa oppilaat vastaan seitsemänvuotiaina, mutta aktiivinen koulunkäynti alkaa vasta yhdentoista ikävuoden kynnyksellä. Koulun oppilaat lennätetään päivittäin kotoa kouluun ja takaisin isomyrskyliitäjäparven selässä.
Ei ole tietoa, onko Mahoutokorossa minkäänlaista tupajärjestelmää, mutta tiedämme, että koulun oppilaat saavat ensimmäisenä päivänään loihditut kaavut käyttöönsä. Kokoaan muuttavat kaavut ovat alunperin hennon vaaleanpunaisia ja muuttavat vähitellen väriään käyttäjänsä edistyessä taikuuden tiellään ja saavuttaessa hyviä arvosanoja. Mikäli käyttäjä saa huippuarvosanat kaikissa aineissa, muuttuu kaapu tällöin upean kultaiseksi.
Mahoutokoron oppilaat arvostavat suuresti kirsikkapuusta tehtyjä sauvoja ja kirsikkasauvojen valitsemiksi tulleet oppilaat ovat erityisen arvostettuja koulussa.
Mikäli käyttäjä sortuu ”laittomiin tekoihin” (eli länsimaalaisittain käyttää tai opiskelee pimeyden taikuutta) tai rikkoo [Kansainvälistä Salassapitovelvollisuutta] (/ International Statute of Secrecy) muuttuu kaapu valkeaksi. ”Valkeaksi muuttuminen” on suuri häpeä käyttäjälleen ja koululle, jota seuraa aina erotus Mahoutokorosta sekä oikeudenkäynti Japanin taikaminiseteriössä tekojen selvittämiseksi ja rangaistuksen antamiseksi.
Vaihto-oppilaat Mahoutokorosta
Mahoutokoro, kuten aiemmin todettua, on lähettänyt tiedettävästi aiemmin Tylypahkan noitien ja velhojen taikakouluun vaihto-oppilaita.
Vaihto-oppilaat Mahoutokorosta ovat huippuarvosanoja saaneita oppilaita, jotka lähetetään kouluun ensisijaisesti edustamaan Mahoutokoron taikakoulua ja jopa aasialaista taikaperinnettä. Mikäli vaihto-oppilas rikkoo Tylypahkan sääntöjä ja jää tästä kiinni, koetaan tämän olevan suuri häpeä Mahoutokorolle, jolloin vaihto-oppilas siirretään välittömästi takaisin Japanin taikakouluun.
Mahoutokoron huispaajat ovat peräti legendaarisia ja perinteitä kunnioittava koulu lähettääkin mielellään Tylypahkaan lupaavia huispaajiaan oppimaan lajia sen kotimaasta. Kuitenkin myös vaihtoon pyrkivät huispaajat samalla tavoin edustavat kouluaan, ja näin ollen sääntörikkeet lopettavat heidänkin urheilullisen vaihto-oppilasaikansa lyhyeen.
Mahoutokoron täysi kielto pimeästä taikuudesta ulottuu myös Tylypahkassa olevaan vaihto-oppilaaseen, ja pimeän taikuuden käyttäjä joutuu lopettamaan koulutaipaleensa niin Tylypahkassa kuin Mahoutokorossakin välittömästi mikäli jää kiinni teoistaan; vaihto-oppilaan kaapu vaihtaa väriään valkeaksi, vaikkei se olisi teon tekohetkellä tekijänsä päällä.
Rehtori Fukue Yamamori
Fukue Yamamori (福恵 山森) on 108-vuotias noita, joka on toiminut viimeiset 50 vuotta Mahoutokoron rehtorina.
Fukue on itse käynyt Mahoutokoron nuorena noitana. Huispauksessa jo kouluaikoina loistanut Fukue siirtyi koulusta miltei suoraan pelaamaan Japanin huispausmaajoukkueen riveihin jahtaajana.
Yamamori lopetti uransa ollessaan sen huipulla; tämä nähtiin Japanissa uskaliaana tekona ja moni oli varma, että Yamamori palaisi vielä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan nainen siirtyi Mahoutokoron huispauksen pääprofessoriksi ja koulutti tulevia huispauslegendoja vuosikymmenet ennen kuin Mahoutokoron edellinen rehtori kuoli lohikäärmetapaturmassa ja Fukue nähtiin luonnollisena jatkajana.
Fukue on äärimmäisen kunnioitettu ja tietyissä tilanteissa jopa pelätty rehtori. Ei ole yksi tai kaksi oppilasta, jotka ovat saaneet napakan iskun Fukuen kantamasta huispausluudasta sormilleen tai pohkeilleen mikäli ovat kehdanneet seisoa huonossa ryhdissä tai pitää meteliä käytävillä rehtorin mennessä ohi. Fukue on äärimmäisen älykäs ja strateginen, eikä jää helposti toiseksi niin kirjeitse kuin suullisessa debaatissakaan. Jähmeä, ylpeä nainen tunnetaan ennenkaikkea rautaisesta luottamuksestaan ja kurista oppilaisiinsa ja periksiantamattomuudestaan.
Tylypahkan noitien ja velhojen koulu
Draco Dormiens Nunquam Titillandus ("Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä")
Tylypahka on Iso-Britannian ainut taikakoulu, ja sen oppilaat tulevatkin ympäri Iso-Britanniaa ja Irlantia. Koulurakennus, vanha linna, sijaitsee Skotlannin ylämailla jästeiltä piilossa. Koululla on mittavat tilukset ja Tylypahkan koulualue kattaakin linnan lisäksi täysmittaisen Huispauskentän, useamman kasvihuoneen sekä useita talousrakennuksia. Tilukset rajautuvat Mustajärveksi kutsuttuun järveen sekä Kiellettyyn metsään. Koulun tarkka sijainti ei ole tiedossa, sillä linna on karttaamaton. Jästeiltä linnaa suojaa moninkertaiset suojaloitsut ja alueelle pyrkivät jästit tuppaavat muistamaan, että heillä on muuta kiireellistä tehtävää.
Koulun on perustanut kaksi noitaa ja kaksi velhoa, Rowena Korpinkynsi, Helga Puuskupuh, Godrick Rohkelikko sekä Salazar Luihuinen suurinpiirtein 990-luvulla, tarkoituksenaan perustaa maailman paras taikakoulu. Tylypahka onkin kenties Euroopan tunnetuin koulutuslaito taikakykyisille. Koulu muistaa vielä tänäkin päivänä perustajiaan jakamalla oppilaat perustajajäsenien mukaan perustettuihin tupiin opiskeluajaksi.
Opiskelupaikka Tylypahkasta myönnetään syntymästä lähtien ja koulu hyväksyy oppilaikseen niin puhdasverisiä kuin jästisyntyisiä oppilaitakin. Tylypahkalla on maine vapaamielisenä ja sallivana kouluna, oppilaiden ja henkilökunnan joukossa tiedetään olleen myös puolirotuisia. Tylypahka on sisäoppilaitos, josta oppilaat pääsevät kotiin lomailemaan kerran vuodessa talvilomalla. Uusi lukukausi alkaa aina syyskuussa. Opiskelu Tylypahkassa aloitetaan aina 11-vuotiaana, yksi vuosiluokka kattaa siis kahtena vuotena syntyneitä lapsia. Ensimmäisenä vuonna oppilaat jaetaan perustajien mukaan perustettuihin tupiin - Rohkelikkoon, Puuskupuhiin, Luihuiseen tai Korpinkynteen luonteenpiirteidensä mukaan, jokainen tupa nimittäin valitsee oppilaansa perustajansa arvostamien luonteenpiirteiden perusteella. Jaon tekee Godrick Rohkelikon vanha hattu, (”Lajitteluhattu”) joka on loitsittu arvioimaan oppilaiden luonnetta. Ensimmäisenä vuonna tehty tupajako seuraa oppilasta aina valmistumiseen asti.
Valmistumista edeltää seitsemän opiskeluvuotta ja kaksi osaamista testaavaa laajempaa koetta, Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävä tutkinto eli V.I.P -testi viidennen vuoden lopussa, jossa testataan minkä aineiden osalta opiskelija saa suorittaa S.U.P.E.R -tason, eli Sen Uskomattoman Pahan, Erittäin Raskaan tutkinnon viimeisenä vuotenaan.
Vaihto-opiskelijat Tylypahkassa
Tylypahka nauttii suurta arvostusta kansainvälisen velhoyhteisön keskuudessa ja se luetaan yhdeksi arvostetuimmista kouluista Beauxbatonsin, Ilvermornyn sekä Durmstrangin lisäksi. Tällä hetkellä Tylypahka hyväksyy vaihto-oppilaita kaikista kouluista ja vastaavasti lähettää omia oppilaitaan vaihtoon laajasti.
Myös vaihto-opiskelijat lajitellaan yhteen Tylypahkan neljästä tuvasta ja heidän odotetaan elävän tupansa mukana koulun arkea siinä missä muidenkin. Tylypahka odottaa vaihto-oppilailta erinomaista koulumenestystä, suosituksia ja hyvää mainetta. Koulun odotetaan maineensa puolesta tulevan vastaan ja olemaan sallivampi myös puolirotuisia kohtaan ja linja on pysynyt nykyisen rehtori Stanfordin osalta voimassa.
Tylypahka hyväksyy jokaisesta velhokoulusta vaihto-oppilaita. Koulut lähettävät Tylypahkaan oppilaita edustamaan omaa koulua. Edustamiskelpoisiksi oppilaiksi lasketaan hyväkäytöksiset, koulumenestyneet tai erikoistaitoja omaavat oppilaat. Myös esimerkiksi korkea-arvoisten Taikaministeriöiden työntekijöiden lapsia hyväksytään helpommin vaihto-oppilaiksi. Vaihto-ohjelman tarkoituksena on vahvistaa koulujen välistä yhteistyötä sekä opettaa ja jakaa tietoa mannerten ja maiden välisten velhoyhteisöjen erikoisosaamisesta
Oppilaiden perheet kustantavat lastensa vaihto-oppilasvuodet itse.
Vaihto-oppilaita koskevat samat säännöt ja käytännöt kuin muitakin oppilaita. Jokainen lajitellaan tupaan jossa suorittaa vaihtovuodet. Tunneille on osallistuttava sekä opinnoissa edettävä. Tylypahkan järjestyssääntöjä kuuluu noudattaa. Mikäli vaihto-oppilaan tuvanjohtaja kokee oppilaan oleva kykenemätön opiskelemaan Tylypahkassa, tai hän on vaaraksi muille tai itselleen, on tuvanjohtajalla oikeus keskeyttää vaihto. Pimeyden voimilla on Tylypahkassa nollatoleranssi.
Luudalla Lentämisen Akatemia (eng. The Academy of Broom Flying) on Briteissä sijaitseva akatemia, joka tarjoaa oppilailleen opetusta luudalla lentämisessä. Ei ole tiedettyä, onko akatemia tarkoitettu esimerkiksi huispauksen harjoittelijoille vaiko lentokyvyn heikkenemiseen havahtuneille velhoille ja noidille, mutta oletettavaa on että opetus on yksin lentämisoppeja.
Loitsukoulu (eng. Charm School) on Briteissä Tylypahkaa edeltävä oppikoulu nuorille velhoille ja noidille. Loitsukoulussa opetellaan oletettavasti taikuuden alkeita. Ei ole tietoa, kuinka nuorena kouluun mennään, mutta se sijoittuu johonkin ikävuosien 0-11 ajalle eikä ole pakollinen.
Euroglyfien Erikoislaatuisten Kielien Koulu (eng. Euro-Glyph School of Extraordinary Languages) on ympäri maailmaa löytyvä koulu, jossa opiskelu tapahtuu oletettavasti vasta aikuisiällä. Koulun nimen perusteella on koulu alun perin sijainnut jossain päin Eurooppaa, mutta myöhemmin se on levinnyt muualle maailmaan. Nykypäivänä Euroglyfien kouluja löytyy UK:sta Lontoosta ja Leedsistä, Afrikasta Nairobista sekä Amerikoista Montrealista, Santiagosta, Caracasta ja Havanasta. Koulu erikoistuu nimensä mukaisesti erikoisiin kieliopintoihin, kuten hieroglyfeihin. Todennäköisesti koulussa voi opiskella myös ainakin riimukirjoistusta, latinaa, siansaksaa, sihinkieltä ja peikkoa.
Syventävä Vedenalaisen Taikuuden Koulu (eng. Merge School of Under-Water Spellage) on Punaisellamerellä sijaitseva koulu, joka tarjoaa opetusta vedenalaisista taioista niin perus- kuin edistyneellä tasolla. Koulun opetukseen kuuluvan muun muassa sukellus- ja kuplapääloitsut. Koulu tarjoaa oppilailleen kidusruohot opetuksen aikana.
Velhojen Teatteritaiteiden Akatemia, V.T.T.A. (eng. Wizarding Academy of Dramatic Arts, W.A.D.A.) on Iso-Britanniassa sijaitseva akatemia, johon hakeutuvat velhot ja noidat jotka pyrkivät performanssitaiteen alalle teatteriin tai muutoin esiintyjäksi. Ei ole tietoa, minkä ikäisenä akatemiaan pyritään.